will you sail with me to wonderland?

 Whoa onpas kauan kun viimeeksi kirjoitin tänne. Noh rakkaat lukijani täällä taas. Päivät on mennyt kohtuullisen nopeasti.. Melko perussettiä. Koulu ja sun muut lukiolaisen kirjakaupat saa mut hulluuden partaalle. (We love ya nimeltämainitsematonmatikanopettaja!)

Joskus olis tosi ihana paeta arkea jonnekkin tosi rauhalliseen paikkaan ystävien, tai joidenkin kanssa josta pitää, kanssa. Jos tiedät sellasen niin ilmotathan!

Ottekos te jo miettineet mihin lukion jälkeen? Itse olen. Oon tosi dream big tyyppiä.. ehkä mieluiten dream HUGE tyyppiä.. Eli olen tosi kunnianhimoinen ja kaikkea siltä väliltä. Vanhemmat haluais mut eläinlääkikseen, ehkä sen takia et ne on molemmat lääkis alalla. Mutta tahdon olla erilainen ja kapinallinen ja tehdä jotain ihan muuta. Mennä vaikka ulkomaille opiskelemaan. 

Mussa on aina ollut pienoinen näyttelijän kipinä jossain syvällä sisällä. Tän puolenvuoden aikan oon löytänyt itsestäni todella paljon uusia asioita. Asioita joita en itsessäni edes tajunnut olevan. Kuka olis voinu kuvitellä et tää aivanjärkyttävääteknoakuuntelevatyttö voisi joskus olla kiinnostunut vähän raskaammasta musiikista. Raskaasta? Juuh. Rokkia tarkoitan.

On kyllä ihanaa huomata että jotkut ystävät tykkää samoista asioista kuin itse ja siitä sitten saa lisää varmuutta itselleen. Multa on nykyaikoina kysytty paljon miten mä voin. Nyt osaan esittää et kaikki on hyvin, vaikkei oliskaan. On kyllä ihanaa olla tyytyväinen itseensä ja uskaltaa olla niinkun on. Suosittelen.

Vieläkin odottelen kutsua tylypahkaan, isän luottamusta, (Ihan oman isän en minkään Jeesuksen.. buhuu.) äidin lopettavan ainaisen jankuttamisen asioista, ben&jerry jäätelöpurkin ilmestymistä pakastimeen ja lukion päättymistä.

kiittäen ja kumartaen

Anna

PS. Jos joku haluu lähtee mun kans metsästään kutsuu tylypahkaan ni tervetuloa!